Naisia, noitia vai noitanaisia?

Sanoilla on meille jokaiselle uniikki merkitys. Joillakin sanoilla on vahvempi lataus kuin joillakin toisilla ja se kuinka eri sanoihin suhtaudumme riippuu mm. omasta kokemuspohjastamme, uskomuksistamme, kasvatuksestamme sekä historiastamme. Sana noita on minusta kiehtova, sillä siihen liittyy vahvaa tabuluonteisuutta ja varsin negatiivisiakin mielleyhtymiä. Miksi? Alun alkaen sana noita nimittäin on tarkoittanut omaa tietään uskollisesti kulkevaa naista, jolla on vahva yhteys intuitioonsa, omiin lahjoihinsa, luontoon sekä kaikkeen olevaan. Naisia on aikoinaan vainottu intuitiivisen herkkyyden sekä oman ainutlaatuisuuden vuoksi. Omassa sydämen voimassaan seisova nainen on koettu uhkana. Nämä vanhojen aikojen kaiut tuntuvat edelleen meissä, kehossamme sekä piilotajunnassamme – soluissamme asti. Alitajuisesti saatamme edelleen itse demonisoida omaa naiseuttamme, tunteitamme sekä erityistä herkkyyttämme, sillä aiemmin se ei ole ollut turvallista. Olemme oppineet olemaan näkymättömiä ja omaksuneet rooleja, jotta säilyisimme hengissä. Esiäitiemme kokemukset asuvat meissä.

Olemme oppineet naisina painamaan alas omaa herkkyyttämme emmekä ole kunnioittaneet naisen vaistojamme, sillä se on tarkoittanut, että tällöin emme muka voi olla uskottavia tai asiantuntevia. Olemme koettaneet olla jotakin muuta mitä sisimmässämme olemme ja etääntyneet itsestämme, toiveistamme sekä merkityksellisyyden tunteestamme. Ei ihme, että voimme huonosti. Ja se, että voimme huonosti on minusta mahtava juttu! Se kertoo, että on aika muuttaa jotakin. Meidän ei kuulukaan enää jäädä menneisyyden vangeiksi, vaan astua iloomme! Meidän ei kuulukaan enää sopeutua epäterveisiin yhteiskunnan asettamiin normeihin ja vaatimuksiin, vaan luoda oma polkumme. Sellainen, joka ravitsee ja hoivaa, inspiroi ja voimauttaa – saa meidät käyttämään lahjakkuuttamme!

On korkea aika valjastaa kaikki meissä asuva upea herkkyys voimavaraksi, jotta hyvinvointimme pääsee vahvistumaan. Ilman yhteyttä herkkyyteemme meidän on aika mahdotonta olla aidossa yhteydessä itseemme, muihin ihmisiin sekä eläinystäviimme tai luontoon. Tässä eläimillä ja luonnolla onkin meille ihmisille paljon annettavaa, jotta opimme syleilemään kaikkia niitä ihmisluontomme puolia mitä ennen olemme hyljeksineet. On aika purkaa vanhat ohjelmoinnit, ja sytyttää sisäisen luomisvoimamme tuli. Kulkea kohti iloamme!

Nykyajan yhteydettömyys itseemme näkyy minusta erityisesti siinä, kuinka olemme kadottaneet yhteyden luontoon. Sen sijaan, että pitäisimme luontoa vaalittavana, elämää ylläpitävänä voimana riistämme luontoa eri tavoin. On aika katsoa peiliin ja kantaa vastuu teoistamme. On uudenlaisen, itseämme sekä kaikkea olevaa kunnioittavan inhimillisyyden aika. On aika valjastaa noitanaisen voimamme käyttöömme ja pysyä uskollisina itsellemme. Etenkin, jos valintamme herättävät ympäristössä vastustusta ja reaktioita kertoo se monesti siitä, että toinen haluaisi myös uskaltaa, mutta syystä tai toisesta ei pysty ja projisoi oman pettymyksensä meihin. Älä koskaan myy itsekunnioitustasi vain siksi, että toiselle tulisi parempi mieli. Kulje rohkeasti omaa sydämesi tietä, vaikka pelottaa. Haparointi, liukastelu tai kaatuminen ei haittaa, päinvastoin. Se kertoo, että yrität ja olet valmis myös epäonnistumaan.

Eniten haittaa, jos eksyt toisen polulle ja hylkäät itsesi.

Uusin Ihmisluontoilta-podcastin jakso, Noitia, naisia vai noitanaisia on kuunneltavissa tänään, keskiviikkona 11.11. Lähde mukaan kiehtovalle matkalle ihmeellisen ihmisluonnon saloihin!

MUUTA AJANKOHTAISTA

Hyviä uutisia! Loppuunmyydyistä, yhteyttä omaan intuitioon syventävistä Hevonen oppaana ihmisyyteen -viestikorteista on tulossa uusi, pieni painos! Varmista oma pakkasi hankkimalla kortit ennakkomyynnistä jo tänään.

Tammikuussa aloittaa Uuden ajan hevosnainen -pilottiryhmä, josta olen ihan superinnoissani!

Haku transformoivalle Sydämeni hevonen -kasvumatkalle on nyt auki ja voit varata ajan maksuttomaan konsultaatioon 20.11. mennessä.